tiistai 22. heinäkuuta 2014

500 postausta!

Niin paljon postauksia mahtuu tähän blogiin ja toivottavasti monta on vielä tulossa. Keväällä 2011 murrettuani selkäni ja jäätyäni pitkälle sairaslomalle, päätin minäkin perustaa oman blogini. Paljon on tämäkin blogi muuttunut niistä ajoista ja ehkä pelkästään hyvään suuntaan. Ulkoasu oli silloin pahasti hakusessa ja kuvien koot vaihtelivat. Päivän asuja tuli jo silloinkin kuvattua, mutta pääasiassa itse ajastamalla.
"Olen siis 22-vuotias nainen Espoosta ja olen kiinnostunut monistakin asioista joilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Minua voisi (pitäisi) kutsua nörtiksi, sillä vietän paljon aikaa tietokoneeni ääressä ja irkkaan ystävieni kanssa sekä pelaan ammuskelupelejä netissä. Olen ehkä hieman tälläinen poikatyttö."
Näillä sanoilla esittelin silloin itseni ja nyt 500 postausta myöhemmin ainoastaan ikäni on muuttunut 26:een ikävuoteen ja ammuskelupelit ovat vaihtuneet taikaponilla lentämiseen aka WoWiin. Irkkaaminen on toki myös jäänyt, mutta muutoin koen olevani sama tyttö edelleen. Tietokone on edelleen suuri osa elämääni  jo ihan koulunkin kautta niinkuin muutoinkin.

"Olen pitänyt kuulemma turhan monta välivuotta lukion jälkeen isäni mukaan joten tänä keväänä on vihdoin aika hakea opiskelemaan. Olen harkinnut hakemista Ammattikorkeakouluun ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan. Hakisin muuten yliopistoon lukemaan tietotekniikkaa mutta matemaattinen osaamiseni taitaa olla sinne liian riittämätön :)  "
Silloin koulupaikka oli tosiaan vielä edessä ja onneksi pääsinkin Laurea ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Nyt 3 vuotta myöhemmin minulla on enää opinnäytetyöni jäljellä ja tämän postauksen jälkeen siirrynkin kirjaston puolelle ihmettelemään lähdemateriaaleja. Valmistumisen tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta se koittaa tämän syksyn aikana ehdottomasti.

Ensimmäisiin blogihetkiin mahtui mukaan myös niitä iloisia hetkiä, sillä juuri blogini aloitettuaan paras ystäväni Mira aka Pupu oli saanut chihuahuansa Misan takaisin kotiin. Ystävyys oli alkanut jo ennen blogia yhteisen työpaikan kautta.

Misa ♥
Blogin alkuhetkiin mahtui mukaan myös jääkiekkoa, sillä Bluesin matseissa on tullut käytyä vuodesta 2005, jolloin hankin ensimmäisen kausikorttini. Iso syy kauden 2010-2011- matseissa käymiseen on vanha koulukaverini Kati, jonka mukana tuli käytyä paljon matseissa ja niiden jatkoilla. Ilman minun raahaamistani joka paikkaan saikulla en olisi välttämättä koskaan tavannut Samiakaan, sillä hänethän tapasin jo legendaariseksi muodostuneissa Dinin euron stobeilla eräänä keskiviikkona.

Bongaa kuvasta Cami
"Eilen varmistui sitten tuo espoolaisten finaaliin pääsykin ja vastassa onkin sitten heti keskiviikkona Helsingin IFK (hyi) mutta eiköhän tuokin toivottavasti tuosta kaadu :D Paikan päälle olisi tarkoitus mennä ottelua katsomaan ja torstaina sitten Espoossa. Lähtisin veikkaamaan että tästä tulee tiukka finaalisarja ja toivon toki Bluesin voittavan vaikkei se varmasti helpolla tulisikaan."
 Ihan niin tiukka tuostakaan finaalisarjasta ei sitten tullut, kun espoolaiset saivat kokea karvaan 4-0 tappion vielä Barona Areenalla. Onneksi kausi taas alkaa kohta ja pääsen taas jännittelemään miten jengi pärjää.

Työpaikkani on edelleen sama kuin 3 vuotta sitten, samainen ihana ass-market niinkuin jo sitä silloin leikkimielisesti kutsuin.

On jaksettu panostaa
"Kesällä vakkareiden ollessa lomalla nuoriso saa näyttää kykynsä sluibailla työpaikan hiljentyessä asiakkaista eli tuurata tuoteryhmävastaavia "parhaan" kykynsä mukaan. Omalle kohdalleni osui tottakai tuo minulle rakas HeVi-osasto eli suomeksi hedelmä-vihannes :D Olen kieltämättä aivan rakastunut kyseisen osaston hoitoon joten ei ollut paha nakki hoitaa sitä tämän kesän ajan :)"
Kuten näistä teksteistä näkee, kirjoitustyylistä hymiöt ovat ainakin kadonneet. Ainakin äkkiseltään muutoin monet asiat pitävät edelleen paikkansa eli pelaaminen on edelleen iso osa päiviä ja tykkään töissä edelleen eniten HeVistä. Jossain välissä oli myös maininta liikunnasta ja sen määrän veikkaan ainakin kyllä vain lisääntyneen. Aiemmin kävin Esportilla, mutta nyt kun sali on oikeasti kävelymatkan päässä, siellä tulee käytyä usein. Muutoinkaan en tosiaan ole yhtä laiska liikunnan suhteen kun tuolloin vielä olin.

Välillä on kyllä ihan piristävää lukea vanhoja postauksia ja miettiä millaista elämä on silloin ollut. Luin myös vähän aika sitten vanhoja päiväkirjojani ala- ja yläasteelta sekä vanhoja viestivihkoja, joita pidettiin tunnilla ja ai että mitä juttua niistäkin löytyi! Onneksi on olemassa tämä blogi, niin muistot säilyvät mukana vielä pitkään.

Ensimmäinen kommentti tähän blogiin tuli toiselta parhaalta ystävältäni Suvilta ja myös äitini oli kommentoinut erästä postausta nimimerkillä "nimetön äiti".

Loppuun vielä muutama kuva blogin alkuajoilta :) (laatu ei päätä huimaa)

Eka kuva Vaipin kanssa
Vahvaa työsuorittamista
Eka haalarikuva

3 kommenttia:

  1. Ai wowitaks vieläkin?

    Mä eksyin tänne joskus nimenomaan tuon nettipelaustagin takia ja jäin seurailee, josko jonain päivänä näkyis vaikka jotain aiheeseen liittyvää. Itse oon lopettanu wowin pelaamisen jo vuosia sitten, vaikka se seuraava lisäosa kyllä ehkä kiinnostais, jos siinä oikeesti pystyy rakenteleen jotain omia kyliä. Settlers III oli nimittäin ihan paras peli ikinä, nykyään rakentelen vaan enää Settlers Onlinessa ja Clash of Clansissa. Noin muuten sitten ajelenkin vaan kaiket illat panssarivaunuilla tankkipelimiesten kans :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu wowitan :) En nyt muista paljonko oon taas tän hetken kuulumisia kertoillut täällä ja pitäs varmaan tehdä oma postaus siitäki taas kun alkaa olla tää lisäri taputeltu viimeistä hc bossia lukuunottamatta. Aiemminhan mä pelasin suomalaisessa killassa (Karhun kaatajat / Nove Avatara), mutta sitten kun Siege of Orgrimmar tuli niin vaihdoin vähän ennen sitä ruotsalaiseen raidikiltaan niemltä "We never finish anyth" ja siellä progea tulikin 13/14 hc:na kunnes kesälomat alko ja toinen tankeista katosi irlin mukana.

      Silloin raidasin kymppiä, mutta nyt raidaan taas suomalaisten kamujen kanssa 25mania ja meillä on progressissa nyt tuo Garrosh heroicina. Paras yritys meillä on nyt ollu vikassa phasessa 10% wipe eli kohta se menee kunnes kaikki osuu vaan kohilleen, ehkä jo tänä iltana :)

      Mun oma hahmo on tosiaan hunter nimeltään Camsu ja ilvl sillä on jo huikeet 585. Battlenet vaan ei toimi tällä hetkellä kun realmit meni yhistymään niin en voi sinne suoraan linkata. Tankkipallulla on kans tullu treenattua normia 14/14 SoO:ssa.

      Muutoin mun pelaaminen on vähän jääny kun joko wowi vie liikaa aikaa ja ei toi CS:GO oo jotenki enää niin napannu. Pariin otteeseen oon sitä kyllä käyny koittamassa, mutta ei oo enää se moodi jääny päälle.

      Pelaatko sä kenties muuten world of tanksia sitten? :D

      Poista
    2. Oho, Nove Avatara! Eiks ne ollu allyja? Hengasitteko joskus Ravencrestillä?

      Olipa hassuu lukee blogista wowikieltä, josta ymmärsin jopa kaiken muun paitsi tietty noista bosseista enää mitään tiiä.

      Mä pelasin aikoinaan ihan aluks Shattered Mindsissa Ravencrestillä, sitten yhistyttiin veturilaisten kans muistaakseni ja meistä tuli Viima? Sitten porukat vaihto servua, menin perässä ja raidasinkin jonkun aikaa yhessä suomiporukassa, jonka nimeä en enää muista. Mun maagi (Marix) on jääny johonkin pandakylään jumiin enkä mä taida sitä sieltä kovin helpolla enää kaivaa ulos, kun ei nappaa se loputon grindaaminen ja tietty nykyään se, ettei oo porukkaa.

      Arvasit tuon mun pelin oikeen :) En kyllä kovin helpolla lähteny mukaan, kun miehet houkutteli, mutta lopulta sitte vaan ja koukkuun jäin. Ei silleen oo kovin naisellinen harrastus, mutta ihan uskomattoman hauskaa useimmiten. On sielläkin ne omat varjopuolensa kuten täysin aivottomat polakit ja muut perseilijät.

      Poista

Kiitos kommentistasi <3