perjantai 22. maaliskuuta 2013

Opintotuella budjettielämistä

Eilen Helsingin sanomissa julkaistiin yleisöosastolla mielipidekirjoitus liittyen keskiviikkoiseen suurmielenosoitukseen, jossa tuhannet opiskelijat osoittivat mieltään nykyisen opintotukirakenteen säilyttämiseksi. Artikkelissa lukioikäinen kirjoittaja arvosteli mielenosoituksen "ajattelemattomaksi ja itsekkääksi". Kirjoittaja myös kertoo kuinka opintotuella selviää kun vain budjetoi elämisensä oikein.

Paljonko sitten on tämä niin suuri opintotuki kuukaudessa, että sitä saa ja ehdottomasti pitääkin leikata? Sehän on huikeat 469€/kk nettona ja tämäkin on siis maksimi, jonka opiskelija voi tukea saada. Jos oletetaan, että opiskelijalla ei ole työpaikkaa niin tämä on ainoa toimeentulonlähde kyseiselle henkilölle ja tämä pitäisi sitten budjetoida riittämään kaikkiin välttämättömiin menoihin kuten esimerkiksi asuminen, sähkö, vesi, puhelinlasku, ruoka + mahdolliset matkakustannukset oppilaitokseen. Ja miten se sitten näihin tulee riittämään?

Keskivuokra oli Suomessa viime vuoden alussa 14,20€/neliö, mikä tarkoittaisi sitä, että keskimäärin 20 neliön yksiö maksaisi kuukaudessa 284€. 20 neliöä on aika pieni tila, mutta kyllä siellä eläisi kuitenkin. Otettakoon tässä vaiheessa esimerkkinä myös oma yksiöni, joka maksoi aikoinaan 580€/kk ja oli kooltaan 30 neliötä. Elin siis selkeästi yli varojeni. Mikäli oletettaisiin siis, että opiskelijan olisi mahdollista asua keskivuokran mukaisessa 20 neliön kodissa, vuokran jälkeen rahaa jäisi jäljelle 185€.

Sähkölasku yksiössä on noin 20€ luokkaa kuukaudessa, riippuen tietysti omasta sähkösopimuksesta sekä sähkön kulutuksesta. Sähkölaskun jälkeen opiskelijalle jäisi siis vielä käyttöön 165€. Julkisen liikenteen kuukausilippu (30pvä) maksaa Helsingin sisällä 23€. Matkalipun oston jälkeen rahaa jäisi 142€ ellet satu olemaan niin onnekas että voit joko kävellä tai esimerkiksi pyöräillä kouluun. Vesilasku kuuluu myös mielestäni melko pakollisiin kuluihin ja en löytänyt tarkkaa summaa, mutta oletettavasti pyörii n. 10€/kk paikkeilla. Tämä siis vähentää opiskelijan budjetin 132€.

Oletetaan, että opiskelija omistaa vielä sellaistakin luksusta kuten tietokoneen ja puhelimen. Puhelinlaskun saisi pihistämällä tiputettua 10€/kk ja internetyhteydenkin saisi toimimaan hitaasti mutta varmasti halvimmillaan 20€ kuukausihintaan pääkaupunkiseudulla.  Yhteensä nämä luksukset siis 30€/kk.

Tällöin ruokaan jäisi kuukaudessa 102€ ja se tarkoittaisi keskimäärin 3,4€/päivä. Kuulostaa ehkä paljolta, mutta mitä kaupasta oikeastaan saa enää alle neljällä eurolla ellet haluaisi syödä joka päivä tätä kuuluisaa tonnikalaa + pastaa, jonka hintahaarukka liikkuu siinä 1,5€ paikkeilla. Kattava kouluruokailu maksaa Laureassa 2,60€ (ja ilmeisesti noin samanverran myös muissa oppilaitosten ruokaloissa), joten tällä opiskelijabudjetilla ei olisi varaa ruokailla kuin harvoin kouluruokalassa.

Noniin eli tässä voimme siis todeta, että kyllähän opintotuella elää jos pystyt elämään ilman mitään ylimääräistä (ei edes 20snt lakupatukkaa silloin tällöin) sekä opiskelemaan mahdollisesti myös kesäkuukaudet jolloin olet myös oikeutettu saamaan opintotukea. Mikäli et opiskele kesäisin niin et ole tietenkään oikeutettu tukiinkaan. Tukikuukausiahan on keskimäärin 9 vuodessa.

Todettakoon myös itse alkuperäisen artikkelin kirjoittajasta sen verran, että Aino Kopra on alaikäisenä saanut pääomatuloa 300 000€ vuonna 2010. Tästä hän on tietysti maksanut veroa 28% jolloin käteen hänelle on jäänyt 216 000€. Tämä summa vastaa 460 kuukauden opintotuen määrää eli hänellä on tuloja jo tässä vaiheessa elämäänsä yhteensä n. 38 vuoden ajalta jos niitä mitattaisiin opintotuen määrässä per kuukausi (469€ nettona). Itsehän en tuollaisilla tuloilla lähtisi mussuttamaan siitä, että opiskelijoiden täysipäiväisen opiskelun turvaavaa tukea pitäisi leikata. Väittäisin että kirjoittajan toimeentulo on pienellä budjetoinnilla järjestettävissä mahdollisten jatko-opintojen aikana.

Mikäli en olisi niin onnekas, että saisin käydä töissä opiskeluni ohella osa-aikaisesti, en varmaankaan haluaisi viettää edellämainittua budjetoitua elämää. Kuitenkin oma koulutukseni ammattikorkeakoulussa kestää 3,5 vuotta, johon ei sisälly kesäopiskelu. Mikäli joutuisin elämään alle 500€ kuussa, kyllä valmistuisin aivan helvetin äkkiä sieltä koulusta ja toivoisin pääseväni työelämään. Kynnys myös jäädä kouluttamattomaksi luuseriksi olisi suuri, sillä työttöminkien toimeentulo on turvattu Suomessa paremmin kuin opiskelijoiden. Kaikki eivät tietenkään ole työttömyyttään valinneet, mutta onhan opiskelukin valinta. Kuinka moni sitten haluaisi lähteä elämään tonnikalalla sen ainakin pari vuotta ja valmistumisen jälkeen toivoisi pääsevänsä töihin eikä sille työttömyysrahalle? Tietysti voisin toivoa, että saisin asua äitini luona vaikka hamaan loppuun asti, jolloin kouluttautuminen olisi mahdollista.

Kirjoituksen tarkoitus oli pohtia opintotuen riittävyyttä nykysuomessa ja itse olen sitä mieltä ettei opintotuki ole se oikea paikka säästää rahaa. En usko, että kovinkaan moni haluaisi lähteä kokeilemaan elämää ja opiskelua vielä pienemmällä opintotuella. Kyllä, on olemassa opintolainat helpottamaan arkea, mutta kuinka moni on myöskään halukas kasaamaan velkataakkaa harteilleen kun työllistyminenkään ei ole mitenkään varmaa opiskelun jälkeen.

Ja pakko vielä loppuun kommentoida kirjoittajan kommenttia siitä, kuinka opiskelijat osallistuivat mielenosoitukseen saadakseen vapaatunnin ja koulut vielä kehtasivat sallia moisen rikoksen! Tähän kohtaan huutonaurua ja onnea elämään myös neiti Kopralle!

18 kommenttia:

  1. Ja tähän viel semmonen, et jos asuu tuos 20 neliön melko "halvas" kämpäs ei taida olla oikeutettu saamaan täyttä asumistukee edes.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asumiskustannusten täytyy olla yli 252€/kk, jotta olet oikeutettu täysimääräiseen asumislisään.

      Poista
  2. Tuo Kopran mielipidekirjoitus oli kyllä jotain niin raivostuttavaa.. Olen sanaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiukku nousi täälläkin ja arvostus hesaria kohtaan laski huomattavasti kun julkaisevat noin onnetonta tekstiä.

      Poista
  3. Muistakaa kuitenkin valtion takaama opintolaina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkihan ei sitä lainaa halua nostaa, kun joskus se on takaisinkin maksettava.

      Poista
  4. Tässähän on vielä se pointti, että tämä tyttö saa tuota rahaa perinnön muodossa vielä useita miljoonia. Tekemättä yhteiskunnan eteen yhtään mitään ansaitakseen nämä rahat. Hän on pahempi loinen, kuin kaikki opiskelijat yhteensä.

    VastaaPoista
  5. Unohdit että yleensä jopa opiskelijat tarvitsevat myös seuraavia:
    - Vaatteita ja kenkiä
    - Opiskelumateriaalit ja kirjat
    - Jopa sen tietokoneen ja puhelimen
    - Lääkkeitä
    - Muita terveydenhuollon maksuja
    - YTHS:n ja ylioppilaskunnan maksut (yliopisto-opiskelijat)
    - Silmälasit
    - Kodin tarvikkeita kuten vessapaperia, tiskiharjan, lampun valaisimeen, pesuaineita, ruuvimeisselin, sakset, lakanat, pyyhkeen jne.
    - Jotkut saattavat tarvita jopa astioita ja huonekaluja (valmiiksi kalustetut soluasunnot taitavat olla nykyään aika harvinaisia?)

    Toki osan näistä saattaa saada jostain ilmaiseksi tai halvalla, ja joitakin asioita ilmankin voi elää. (Kokemusta on: Ilman imuria vuosikausia, mutta esim. ilman sänkyä ja pöytää riitti muutama viikko.) Eikä tietenkään noita kaikkia tarvitse hankkia jatkuvasti, mutta opiskelun ollessa monta vuotta kestävä elämäntilanne, voi niitä lääkkeitäkin ja uusia vaatteitakin joskus tarvita.

    Opiskelijana seurasin menojani tarkkaan, ja noista satunnaisista, mutta käytännössä pakollisista menoista tuli helposti satanen tai kaksikin kuussa keskimäärin, vaikka sain vanhat kalusteet ja astiat vanhemmiltani tai muuten jostain haalittua ilmaiseksi.

    Tsemppiä kaikille nykypäivän opiskelijoille. Tiukalla budjetilla voi pärjätä ja ei täysin välttämättämiä hankintoja kannattaa välttää, mutta kyllä nykyisen opintotuen ostovoima on niin pieni, ettei ole vain opiskelijan vika, jos opintotuki + asumislisä pelkästään ei riitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Näiden lisäksi vielä saippuat, shampoot, hammasharjat ja -tahnat, deodorantit ym. hygieniatuotteet. Saati jos on esimerkiksi kasvojen ihon kanssa ongelmia ja tarvitsee vähän markettituotteita tehokkaammat aineet päivittäiseen puhdistamiseen...

      Poista
    2. Niimpä. Saattaa ne vanhat farkut joskus rikkikin mennä, että uudet on pakko ostaa! Ja jos nyt kärjistetysti ajatellaan niin ei kukaan mitään kasvovesiä ja meikkejä välttämättä tarvii, mutta kyllä ne musta kuuluu aikalailla nykynaisen perus juttuihin...

      Poista
    3. Hieman tarkoituksella jätin kaikki nämä välttämättömyydet pois ja kuten tekstissä myös mainitsin "Noniin eli tässä voimme siis todeta, että kyllähän opintotuella elää jos pystyt elämään ilman mitään ylimääräistä (ei edes 20snt lakupatukkaa silloin tällöin)". Tottakai peruselämiseen kuuluu myös vaatteet, hygieniatarvikkeet yms mitä edellä olette maininneet. Oikeasti elämään kuuluu tahtomattaankin lisäkuluja vaikka eläisit kuinka säästeliäästi. Tosiaan opiskelu kestää sen verran kauan että pakosti esimerkiksi uusia vaatteita olisi hankittava. Veikkaisin että aika hyvin varmaan tuolla "terveellisellä" ruokavaliolla paino putoaisi esim. 3 vuoden aikana. Saahan kaikkia näitä materaalisia asioita edullisestikin, mutta saisi olla kyllä todella edullista.

      Poista
  6. Tottakai kun järjellä ajattelee niin tulisi olla kiitollinen jo siitä että valtio kustantaa kalliin opiskelun ja takaa lainan mitättömällä korolla ja äärettömän joustavilla takaisinmaksuilla. Opintotuki on todella harvinainen luksus. Ymmärrän että jotkut bättre folkit joiden ei tarvitse elämässään astua Kelaan hakemus kourassa voivat katsella alaspäin ja narista että kuinka opiskelijat kehtaavat vaatia lisää kun jo saavat näin paljon, ja se on kaikki heidän varmasti suurellakin vaivalla ansaituista miljoonistaan veroina pois. Kyllä, uskon että Koprakin on varmasti joskus imuroinut oman huoneensa jotta voi tuntea täysin ansainneensa pääomatulonsa.

    Noh, tarpeeksi sarkasmia tälle päivälle. Kopraa ja kumppaneita suuresti vituttava tosiasia on että voidaksemme kutsua Suomea hyvinvointivaltioksi ja sivistysvaltioksi on tehtävä töitä ja maksettava veroja jottemme luisu luokkayhteiskunnaksi jossa rikkaat on rikkaita, köyhät köyhiä ja mihin kastiin synnyt niin siinä myös pysyt. Suomen hienous on siinä että pyritään tarjoamaan köyhänkin perheen lapselle mahdollisuus kouluttautua, ja tätä työstetään edelleen sillä vieläkin koulutus on periytyvää ja esim. lääkiksen opiskelijoista huomattava osa tulee varakkaista lähtökohdista. Luokkaerojen kaventaminen kuuluu olennaisena osana siihen mitä kutsumme sivistysvaltioksi. On aina ikävää huomata jonkun joka on syntynyt onnekkaaseen asemaan, olevan sokea sille että kaikki eivät ole.

    Opintotuki on avainasemassa kouluttautumisen mahdollistamiseksi, sitä pitää kehittää ja siihen kannattaa satsata jotta Suomi jatkossakin pysyisi huippuosaajien maana joka on täynnä mahdollisuuksia. Kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka opintotuki onkin pieni niin olen silti kiitollinen siitä että se on ylipäänsä olemassa. Jos en saisi tukea, kävisin töissä 5 päivää enemmän kuukaudessa, jotta tienaisin saman verran mitä nyt saan tukea + palkka. Tuo ylimääräinen työmäärä ei tämän hetkiseen lukujärjestykseeni mahtuisi tosiaankaan.

      Ymmärrän myös että kaikki eivät ole syntyneet yhtä hyviin asemiin enkä ymmärrä miksi heidän joilla asiat on noinkin hyvin niin pitää viljellä tuollaista asennetta. Helppohan se on kritisoida miljoonat tilillään. Ja itsekin olen töissä ehtinyt käydä jo likemmäs 9 vuotta, joten olen niitä verojakin ehtinyt makselemaan ja tulen niitä myös tulevaisuudessa maksamaan vielä paljon lisää. Jos joskus tienaisin vaikka sen 300000€ vuodessa, olisi mielestäni ihan oikeutettua että minua verotettaisiin kovemmin.

      Poista
  7. Tähän ei voi muuta sanoa kuin että onneksi on nuo opiskelut taakse jäänyttä elämää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja onneksi itselläni on tosiaan työpaikka opiskelun ohella niin ei ole ongelmaa toimeentulon kanssa. Tosin jos asuisin yksin niin olisihan se pirusti vaikeampaa täällä pääkaupunkiseudulla.

      Poista
  8. Sulla kun on tää blogikin, niin ilmotan tännekkin, että oot voittanu koruarvonnan! :) Kurkkaappas sähköpostias!

    http://ellimaijasblog.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  9. Itselläni oli todella korkea kynnys lähteä opiskelemaan täyspäiväisesti, sillä työttömänä minulle maksettiin 800 euroa kuukaudessa. Siitä 500e meni vuokraan ja asumiskuluihin (sähkö, vesi ja netti), mutta loput 300e riittivät oikein hyvin kun vähän katsoi mitä ostaa. Opiskelujeni alettua minun oli pakko muuttaa pois tuosta asunnosta koska tuet eivät olisi riittäneet edes vuokraan.

    Muutin yhteen mieheni kanssa, joka sattuukin asumaan omistusasunnosta ja riippumatta siitä, että minulla on silti täällä asumiskuluja (enhän halua asua siivellä), minulle ei makseta asumislisää, sillä jotenkin kuvitellaan, että mieheni antaa minun asua täällä ilmaiseksi. Kaikista kummallisinta on, että jos en seurustelisikaan, mutta asuisin miespuolisen kaverini luona, ajateltaisiin silloinkin, että olemme avoliitossa, koska mies ja nainenhan eivät voi olla vain ystäviä... Kuitenkaan tuntemallani naispariskunnalla tätä ongelmaa ei ole, Kelan mielestä nimittäin vielä vuonna 2013:kaan he eivät voi olla muuta kuin kämppiksiä.

    Semisti harmittaa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3