Helly Hansen Kirkwall Raincoat

Tilasin vähän aika sitten itselleni uuden takin, johon ihastuin jo viime kesänä. Olen viime kesäkuusta asti odottanut sitä hetkeä kun tämä ilmestyy myyntiin, sillä silloin kun tämä minulle esiteltiin, oli kyseessä tosiaan vuoden 2014 uutuus. Kun takki tuli perjantaina, pääsin sitä heti sadekeleissä (jeij!) testaamaan.

Takki on siis trenssimallinen ja vaikka kangas onkin sellaista nahkeaa sadetakkikangasta, se on silti nätisti laskeutuvaa ja taipuisaa eikä sellaista tönkköä niinkuin voisi olettaa. Lisäksi takin vuori on puuvillaa, joten sekin on ihanan pehmeää materiaalia. Takin ulkonäkö muistuttaa myös kaikkea muuta kuin perinteistä sadetakkia. Hankin tämän takin kevät- ja syystakiksi juurikin Suomen sadekelejä varten ja jatkossa säästynkin yllättäviltä sadekuuroilta. Takki hengittää myös hyvin eikä tämän kanssa tule ahdistavan kuuma.

Itse tilasin takin värissä Eggshell ja koossa S, vaikka harkitsin myös hetken tummansinistä. Tähän väriin ihastuin kuitenkin alunperin ja tuon vuoren kanssa valkoinen vei ehdottomasti voiton. Koko oli myö suuri arvoitus, sillä kokotaulukon mukaan takki oli muuten sopiva, mutta olisin tähän takkiin liian pitkä. Takki on kuitenkin tässä koossa hyvin istuva ja kaikin puolin hyvännäköinen.

Hintaa takilla on 150€ ja näitä saa Hellyn nettikaupasta, josta tilasin tämän itse sekä lisäksi ainakin Stockmannilta näitä saa keltaisena jos haluaa käydä sovittamassa. Jos kaipaat tyylikästä sateenkestävää takkia keväälle, suosittelen ehdottomasti tätä!

Helly Hansen: Merellinen mallisto

Eilen olimme serkkuni Hannan kanssa Nyländska Jaktklubbenilla Helly Hansenin uuden merellisen malliston lanseeraustilaisuudessa. Olin onnekas ja tulin kutsutuksi tähän aivan upeasti järjestettyyn tapahtumaan ja sain tosiaan ottaa mukaani myös avecin. Ei tarvinut kahdesti miettiä otanko veneilyaiheiseen tapahtumaan mukaan juurikin Hannan. Hänhän on purjehtinut koko ikänsä.

Nyländska Jaktklubben / wc / koristevaasi aulassa

Ensimmäinen blogitapahtumani ikinä oli oikeasti aivan mieletön kokemus enkä voi kiittää tapahtumajärjestäjiä kylliksi. Ensinnäkin paikka oli ainoa oikea valinta tämän malliston lanseeraukselle ja NJK:n johtaja kertoikin ensi vuodesta alkaen Helly Hansenin vaatettavan NJK:n jäseniä virallisissa tapahtumissa, jolla saattoi kenties olla jotain tekemistä paikan valinnan kanssa.

Sinebrycoffin pokaali

Lyhyen (n. 1min kestäneen) venematkan jälkeen meidät toivotettii tervetulleiksi kuohuviinin kera. Tarjolla oli myös katkarapu-skagenia sekä savuporo-piparjuurileipiä.

Kuulimme samalla hieman Helly Hansenin historiaa sekä mallistojen taustoja. Alunperin vaatteet oli suunniteltu vaativaan ulkotyökäyttöön Norjassa ja pikkuhiljaa merkki oli alkanut muovautumaan nykyiseen muotoonsa. Saimme tosiaan tutustua jo kesän 2014 mallistoon ja löysinkin sieltä monta juttua, jotka haluaisin hankkia joko itselleni tai sitten Samille. Harmi vain että pitää tosiaan odottaa ensi kesään asti.

Ehdoton lempparini on tuo ensimmäisenä näkyvä valkoinen takki, mutta lähempi tarkastelu osoittikin ettei se olekaan mikä tahansa takki vaan sadetakki. Tälläinen minun on yksinkertaisesti saatava ja taidankin alkaa säästämään sitä varten jo nyt. Tarkistin nettikaupasta että kyseinen sadetakki maksaa 150€. Positiivinen yllätys, sillä odotin sen maksavan tuplasti enemmän. Minun tuurillani kaikki kiva maksaa aina paljon enemmän. Olettaisin kuitenkin tämän takin olevan sen verran kestävä, että sijoitus olisi varmasti kannattava.

Takki ei kyllä millään muotoa muistuta sadetakkia, mutta kyllä se vain sadetakki oli. Tämä olisi pitänyt omistaa jo nuorena sen ihanan keltaisen Rukan sadetakin tilalla. Melkein ihaninta tässä oli myös takin vuori, joka oli ihanaa sinivalkoraidallista puuvillaa.

Huolellisen sovittelun ja takkejen hipelöinnin jälkeen saimme myös tietää, että saisimme kaikki lahjaksi yllä olevassa kuvassa olevan Salt-takin. Valittiin Hannan kanssa molemmat Navyn väriset eli tumman siniset takit, ihan vain jotta oltaisiin mahdollisimman söpö-henkisiä.

Hannan joululahjalistalla

Tuote-esittelyiden jälkeen meidän piti mennä purjehtimaan, mutta tuulettomuuden vuoksi pääsimmekin moottoriveneajelulle. Täytyy kyllä myöntää, että pienoinen venekuume pääsi matkan aikana yllättämään. Siitä onkin jo ainakin 15 vuotta kun viimeksi isäni kanssa olen käynyt itse purjehtimassa. Aamupäivällä sää ei vielä näyttänyt suosivan meitä, mutta onneksi aurinko paistoi niin oli mukava veneillä Kaivopuiston edustalla.

Tapahtuma oli tosiaan kaikinpuolin aivan napakymppi ja ilmeisesti myös avecini tuntui viihtyvän :)